Etsin pitkään varmuuskopiointi-/synkronointipalvelua, jonka avulla voisin:

• helposti jakaa  tiedostoja ja kansioita omien ja työkoneideni välillä niin, että tehdyt muutokset päivittyvät automaattisesti kaikkiin koneisiin
• varmuuskopioida tiedostoja verkkoon automaattisesti ja manuaalisesti
• noutaa varmennettuja tiedostoja kännykällä tai minkä tahansa koneen selaimella

Macistina tartuin ensimmäisenä Applen MobileMe-palvelun 60-päivän ilmaiskokeilujaksoon. MobileMen synkronointitoiminnot osoittautuivat (viime syksynä) niin hitaaksi ja paikoitellen täysin toimimattomaksi, että 79 euron hintalappu tuntui aivan tolkuttomalta. Seuraavaksi pikatestasin Dropboxia, joka vaikutti "ihan kivalta", mutta ei kuitenkaan niin hiotulta ja monipuoliselta kuin haluaisin.

Mutkien ja suosittelujen kautta löysin lopulta turnauksen voittajan, SugarSyncin, joka näin puolen vuoden kokemuksella on aivan erinomainen (enkä ole ainoa kehuja).

Toiminnot

SugarSyncin vahvuus on sen monipuolisuus – erilaisia tapoja synkronoida, varmuuskopioida, siirtää ja jakaa on useita. Toiminnan runkona on tietokoneelle asennettava asiakasohjelma (client), josta löytyy versiot Windowsille (XP, Vista) ja Macille (10.4 ja uudemmat). Lisäksi softa löytyy myös  iPhonelle ja iPod Toucille, BlackBerrylle ja Windows Mobilelle. Nokian käyttämälle S60:lle ei ainakaan vielä ole omaa softaa, mutta m.sugarsync.com -mobiilisivusto tarjoaa näppärän pääsyn palvelimilla oleviin tiedostoihin. Luonnollisesti tarjolla on myös monipuolisempi web-käyttöliittymä tavallisille selaimille.

Kuva: SugarSyncin Mac-client. Vasemman palkin kautta pääsen käsiksi eri koneilta (3 omaa + työkone) tehtyihin backuppeihin, Magic Briefcase on kansio, joka löytyy kaikilta koneilta ja synkronoituu automaattisesti. Web Archive on pelkästään palvelimella oleva kansio ja mobile photos mahdollistaa kännykkäkuvien nopean jakelun.

SugarSyncin kolme keskeisintä tallennustapaa:

• online file backup (verkkovarmuuskopio)
• multi-computer sync (usean koneen synkronointi)
• webarchive (verkkoarkisto)

Online file backupin idea on, että käyttäjän määrittelemistä kansioista (alakansiot voidaan jättää pois) otetaan automaattinen varmuuskopio aina kun jokin muuttuu. Kansiot ja tiedostot listataan asiakasohjelmassa ja verkkopalvelussa lähdekoneen alla, mutta niihin pääsee käsiksi myös muilta koneilta, verkkosivujen kautta sekä mobiili-applikaatioilla. Toimintoa voi siis käyttää paitsi varmuuskopiointiin, myös tiedostojen valikoivaan siirtoon koneelta toiselle.

Multi-computer syncin idea on synkronoida haluttu kansio usean tietokoneen sekä palvelimen välillä. Tätä varten SugarSync luo asennusvaiheessa haluttuun paikkaan koneelle "Magic Briefcase" -kansion. Eli yhden koneen taikasalkun sisältöön tehdyt muutokset päivttyvät automaattisesti palvelimelle ja muille koneille. Eli käyttäjällä voi olla kansiossa vaikkapa Word-dokumentti, jota hän työstää eri koneilta käsin. USB-tikun kiikuttamisen tai sähköpostin lähettelyn sijaan koneilla on aina tuorein versio ja palvelimella vielä viiden sukupolven versiohistoria varmuuskopioituna. Tiedostoon pääsee käsiksi myös mobiililaitteilla tai verkkosivulla. Olen mm. tehnyt taittotöitä laittamalla tiedostot Magic Briefcaseen ja työstämällä niitä kahdella eri verkossa olevalla konella ongelmitta.

Webarchiven juju puolestaan on tiedostojen manuaalinen kopioiminen verkkokansioon. Eli tiedostoihin koneella tehdyt muutokset eivät automaattisesti päivity palvelimelle. Tämä on erityisen kätevää jos täytyy lähettää suurempia tiedostoja useammille ihmisille.

Palvelun kokeileminen

Tutustuminen SugarSynciin on tällä hetkellä hyvin joustavaa, tarjolla on 2 Gt:n ilmaistili rajoitetuilla ominaisuuksilla ja hitaammalla yhteydellä tai 30 päivän kokeilujakso täysillä ominaisuuksilla ja haluamallasi levytilalla (30/60/100/250Gt). Tutustuessani palveluun, oli tarjolla vain 45pv/10Gt -kokeilu, joten en osaa sanoa kuinka suuri nopeusero noiden nykyisten tutustumismallien välillä on. Jos haluaa kokeilla täyttä toimintaa, niin30 päivän kokeilujakson jälkeen on mahdollista siirtyä myös ilmaistilin käyttäjäksi.

Nyt näyttää olevan käynnissä jokin kesäkamppis (15.7. asti), jonka avulla voi kuitata hieman lisätilaa myös tuohon ilmaisversioon. Eli jos haluat kokeilla SugarSyncia, niin tämän linkin kautta saamme molemmat 500 Mt lisätilaa. Jos innostut ostamaan tilin, niin saamme molemmat peräti 10 Gt ylimääräistä tilaa.

Hinnoittelu

Paitsi että homma toimii, se on ilahduttavasti myös sangen edullista. Itse sain puoli vuotta sitten aloittelijalle sopivan 10 Gt:n paketin, jonka hinta on 24,99$/vuosi. Harmillisesti sitä ei ole enää 2 Gt:n ilmaistilin tarjoamisen jälkeen ostettavissa, eipä noita muitakaan vaihtoehtoja ole hinnalla pilattu:

• 30 Gt - 4,99 $/kk ja 49,99 $/vuosi
• 60 Gt - 9,99 $/kk ja 99,99 $/vuosi
• 100 Gt - 14,99 $/kk ja 149,99 $/vuosi
• 250 Gt - 24,99 $/kk ja 249,99 $/vuosi

Kuten yllä tyrkytinkin, niin jos kiinnostaa kokeilla ilmais- tai maksullista versiota, niin käytä toki tätä kampanjalinkkiä, saamme molemmat ilmaista lisätilaa käyttöömme.

***

Jos jotain kysyttävää, niin heitä kommentilla, vastaan kykyjeni mukaan. Käyttövinkkejä ja ehdotuksia paremmiksi ratkaisuiksi otetaan myös vastaan.

KRP:n "Google on selain" -sammakko (mp3) on jo vanha vitsi, mutta kuinka yleistietoutta selaimen määritelmä oikein on? Googlen katukyselyn peruseella ei mitään kriittisintä triviaa:

Avaa video YouTubessa

(via Satunnainen Björklund)

Video YouTubessa

Jännä demo Firefox 3.5 -selaimen kyvystä käsitellä verkkosivulla olevaa videota: esitysruudun manipulointia, filttereiden käyttöä, pisteentunnistusta, tekstin, linkkien ja jopa videoiden upottamista... Eli temppuja, joiden avulla vakiomuotoiseen videoon saadaan lisättyä interaktiivisia elementtejä ilman flashia.

Mitä tehdä kun on vaikeuksia pitää pystyssä edes yhtä blogia? No, silloin pitää aloittaa toinen.

Tämä blogi jatkaa ja hakee omaa suuntaansa. Mainio-blogissa puolestaan tarkoituksenani on postailla ja pohdiskella hieman erilaisia juttuja, tarkempi kuvaus aloituspostauksessa.

Pari muutakin postausta on jo pihalla, kurkkikaa toki ja kommentoikaa :)

Wall Street Journalin D -konferenssissa Eve Ensler peräänkuulutti kuluttajia vaatimaan laitteita, jotka ovat rape-free.

Taustalla on tosiasia, että monissa raaka-aineiden lähdemaissa, kuten Kongossa, monet naiset joutuvat raiskausten uhreiksi ja raiskausta käytetään maiden sisäisissä konflikteissa systemaattisena aseena väestöä vastaan.

Ensler ja hänen perustamansa V-Day -liike vaativatkin konlfiktialueiden raaka-aineista hyötyviä elektroniikkavalmistajia ottamaan vastuuta ja tuomaan taloudellisella vallallaan suojaa paikalliselle väestölle. Ansioituneet teknologiavalmistajat voisivat vastineeksi saada tuotteisiinsa merkinnän raiskausvapaudesta, joka toisi imagollista kilpailuetua verrattuna passiivisten valmistajien tuotteisiin.

Paikantamislaitteiden ja -palvelujen käyttö on ollut viime vuodet vakaassa kasvussa. Monet kännykät ja muutamat kamerat tukevat paikkatiedon lisäämistä kuvan metatietoihin, mikä puolestaan mahdollistaa kuvien sijoittamisen automaattisesti erilaisten kuva-albumi ja -jakopalvelujen karttanäkymiin.

Paikkatietoiset kamerat tallentavat lokaation sen perusteella missä ne itse sijaitsivat kuvaushetkellä. Tieto on arvokasta, jos kuvaajalle on tärkeää muistaa ja kertoa eteenpäin missä hän otti kuvan. Mutta entä jos kuvaajalle on tärkeämpää kertoa missä kuvattava kohde sijaitsee? Useimmissa palveluissa lokaatiotiedon muuttaminen haluntunlaiseksi onnistuu mukisematta.

Parhaimmillaan näiden kahden vaihtoehdon ero kartalla voi olla satoja metrejä, ellei jopa kilometrejä - puhumattakaan siitä, että kuva saattaa esittää useita, toisistaan korttelien päässä olevia kohteita. Puhtaasti sijaintitietoa tuijottamalla sekaannusten mahdollisuus on ilmeinen, mutta kuvan esityskontekstin ja lisätietojen  perusteella ihmiset tunnistavat merkityseron aika hyvin. Ongelmia todennäköisesti ilmeneekin, jos sisältöä hyödynnetään täysin uusissa yhteyksissä?

Hyvä esimerkki tästä on Tietokone.fi:n jutussa esitelty Mio-navigaattorien uusi Navpix-toiminto, joka mahdollistaa paikkatietoja sisältävien kuvien lataamisen Mion palvelimilta tai Flickr-kuvanjakopalvelusta ja edelleen navigoinnin niihin liitettyjen lokaatiotietojen mukaisiin paikkoihin - eli siis joko kuvauspaikkaan tai sitten kuvattavan kohteen sijaintiin. Tämä problematiikka on huomattu myös Miolla, mutta vaikuttaa pahasti, ettei sen syytä ole sisäistetty:

"Suosittelen kuvien lataamista meiltä, koska Flickrissä esiintyy virheellisiä paikkatietoja. Joidenkin mielestä on vitsikästä johdattaa ihmisiä vääriin paikkoihin", Mion Pohjoismaiden markkinointipäällikkö Kenni Christensen sanoi julkistustilaisuudessa. #

"Vitsikästä johdattaa ihmisiä vääriin paikkoihin"? Ikäänkuin Flickr-käyttäjät puhdasta ilkeyttään käyttäisivät itse maksamaansa palvelua tavalla, joka vastaa heidän omia tarpeitaan, eikä jonkin yrityksen kaupallista tarvetta...

Europarlamenttiin Suomea edustamaan pyrkivän Jyrki Kasvin vaalitilaisuus tiistaina 19.5. kello 20, paikkana http://connect.humac.fi/jyrkikasvi.

Connect Pro -järjestelmällä toteutettavaan tilaisuuteen mahtuu yleisöä 1.500 henkeä. Osallistumiseen ei tarvitse normaalisurffailukelpoista selainta kummoisempaa ohjelmistoa. Lue myös Kasvin blogissaan esittämä kutsu.

Kuten varmaan jo arvasittekin, Jyrki on valintani kesäkuun Europarlamenttivaaleissa - Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 7.6.2009 ja ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 27.5.-2.6. ja ulkomailla 27.-30.5. Ennakkoäänestystä ei toimiteta helluntaipäivänä sunnuntaina 31.5. Suomi on näissä vaaleissa yhtä vaalipiiriä, eli kaikki voivat äänestää Kasvia ;)

Pakko sanoa, että melkein harmittaa olla työntämässä pätevää miestä kotimaan politiikasta EU-piireihin, mutta Bryssel on se paikka, jossa tätä maailmaa pääsee ehkä astetta paremmin korjaamaan.

Vaalikassaan voi tehdä lahjoituksen täällä.

Jos tuppaat surffaamaan netissä kirjautuneena johonkin Googlen palveluun, yhdistää Google yhtiön hakukoneella tekemäsi haut tiliisi ja näin kohdentaa mainoksiaan intressiesi mukaiseksi. Tilastointia tapahtuu, vaikka olisit ottanut hakuhistorian pois käytöstä.

Salaliittoteoreetikoiden tämä johtaa siihen, että Google tietää sinusta enemmän kuin ystäväsi, mikä kertoo varmaan enemmän salaliittoteoreetikkojen ystävyyssuhteista kuin Googlesta.

Oman kohdennusprofiilisi voit nähdä kirjautuneena osoitteessa: http://www.google.com/ads/preferences/ - omalla kohdallani se näyttää tältä:

Eli voit myös lisätä kiinnostuksen kohteitasi, poistaa niitä tai kieltää kohdentamisen kokonaan.

Valkoinen talo esittelee presidentin arkea Flickrissa ja kuvat esitetään palvelun työkaluja käyttäen myös whitehouse.govissa.

Kuva: White House, CC Attribution 2.0 Generic

Linja on tuttu jo Obaman kampanja-ajalta. Sen sijaan, että tuhlattaisiin aikaa ja vaivaa omien puolivillaisten työkalujen luomiseen, valitaan parhaat ja suosituimmat web-palvelut, julkaistaan materiaali niissä ja kootaan ne syndikointityökaluja tai linkityksiä käyttäen omille sivuille.

Katsoin vasta hykerrelleen John Websterin Katastrofin aineksia -dokumentin, jossa vuoden aikana minimoimaan kaikkien öljypohjaisten tuotteiden kulutus. Pidän suuresti projekteista, joissa kertoja laittaa itsensä peliin ja muuttaa radikaalisti tapojaan kyseenalaistaakseen käytäntöjä ja tarkastellakseen vaihtoehtoja.

Websterin dokkarista inspiraatiotaan on hakenut myös Vuosi ilman roskista -blogi, jossa perusideaa kirjoittaja Eko-Jani kuvailee seuraavasti:

"Mitä tapahtuu, kun roskien vienti lopetetaan vuodeksi? Täyttyykö asuntoni jätteestä ja saan lopulta häädöt hullun paperein? Se jää nähtäväksi, ja tämä blogi käsittelee näitä tapahtumia seuraavan 365 vuorokauden aikana. Uskon tämän projektin opettavan paljon kestävästä elämäntavasta, sekä itseäni että toivottavasti myös muita."

Jätemäärien tarkkailu tuottaa mielenkiintoisia havaintoja, jotka korostuvat verrattaessa Eko-Jonin säästeliääseen elämäntyyliin:

"Jos haluan pienentää jätekilojen määrää, kannattaa panostaa postiin. Pelkästään tuo bonusjärjestelmän kuukausiposti painoi 300g, eli puolet koko viikon roskista!" #

Puntaroinnin ohessa Eko-Joni pohtii muitakin energiansäästöön liittyviä kysymyksiä, kuten induktioliesien etuja.

(via Kulutusjuhla)