Tuoreimman Eeva-lehden kansi tuntui ensisilmäykseltä jotenkin erityisen mielenkiintoiselta. Osaltaan huomioni kiinnitti kanteen kuvattu kuhmolainen heimosisareni, ministeri Paula Lehtomäki, mutta ennen kaikkea hänen katseensa suunta. Eihän hän katso edes kameraan!
Saattaahan tämä olla yleistäkin, mutta minä en ainakaan muista milloin viimeksi olisin nähdyt naistenlehden, jonka kansikuvan henkilö ei tuijottaisi suoraan irtonumeron ostajaa silmään. Poikkeuksina tulevat lähinnä mieleen kuvat, joissa kaksi ihmistä katsovat lämmöllä toisiinsa silmiin tai joku nauraa silmät sirrillään.
Mutta tässä nimenomaisessa Lehtomäki-kuvassa oli katseen lisäksi myös muita piirteitä, jotka mielestäni erottavat sen kansikuvien valtavirrasta. Ensinnäkin kuva on otettu ulkona, sielläkin taustaksi oli valittu vesitömaiseman sijaan harmaa katukuva. Toisekseen kuvan syvyysterävyys on aika pieni, terävyysalueen rajoittuessa lähinnä Lehtomäen kasvoihin.
Hassua miten silmä tottuu tiettyihin käytänteisiin, ja pienetkin poikkeamat kiinnittävät heti huomion.
Lehtomäen kansikuvista tuli vielä mieleen, että muistaako vielä joku Suomen Kuvalehden lanseeraaman ja kuoppaaman Mies-lehden? Lehtomäkihän poseerasi sen kannessa tavalla, joka ei ole ehkä konvetionaalisin suomalaisten eturivin poliitikkojen keskuudessa.
Kuva oli aiheuttamastan kohahduksesta huolimatta hyvä ja edustava, ei siinä mitään. Monet ilkeät kielet tosin yrittivät väittää kuvaa manipuloiduksi. Ja kotikylän leveäperseiset juoruämmät eivät millään halunneet uskoa Paulan näyttävän oikeasti noin solakalta.