Uhosin jo aiemmin tilaavani 4 Gt:n microSD-kortin N95:een, mutta saatavuuden ollessa niin surkea (ja hintakin turhan kova) päädyin kahden gigan malliin, joka irtosi paikallisesta kivijalasta 25 eurolla.

Neljä gigaa ei olisi ollut turhaa elostelua, sillä N95 toimii varsin mainiosti massamuistina. Laitteen saa nimittäin kytkettyä standardilla mini-USB -kaapelilla tietokoneeseen, jolloin se näkyy haluttaessa ulkoisena levynä ja dataa voi siirrellä kätevästi puhelimen ja tietokoneen välillä käsin tai esim. kuvat ja videot voi importata valokuva-albumeihin pikatoiminnoilla aivan kuten tavallistenkin digikameroiden kohdalla.

676835.jpg

Toki perinteinen USB-tikku on siinä mielessä kätevämpi, että se ei tarvitse rinnalleen erillistä kaapelia, mutta mini-USB -kaapeleita on siunaantunut laitehankintojen myötä talouteemme niin paljon, että niitä riittää kaikkien laukkujen pohjalle ja takkien povareihin. Kännykän etulyöntiasema USB-tikkuun nähden on tiedostojen langaton siirto puhelimesta koneelle tai toiseen puhelimeen bluetoothilla, wlanilla kotivekossa tai sähköpostilla. Harvalla tulee myöskään mieleen, että tiedostokoon ollessa alle 300 kt, minkä tahansa tiedoston voi lähettää toiseen puhelimeen multimediaviestin kylkiäisenä.

Multimediaviesteistä puheenollen, ostin itseasiassa kaksi 2 gigan microSD-korttia, joista toinen sujahti mukana tulleen SD-adapterin avulla ruokakuntamme kauniimman pokkariin - näin nopealla kortinvaihdolla myös pokkarilla otetut kuvat voi lähettää N95:n kautta vanhempien ja kavereiden kännyköihin/sähköposteihin/kuvakehyksiin suoraan reissun päältä.