Kuten tässä on jo varoituslaukauksia ammuttu kertaan jos toiseenkin, niin tehdään siitä nyt virallista: tämä blogi ei päivity enää tässä osoitteessa. Vuodatus ei valitettavasti ole pitkään aikaan ollut teknisesti sopiva tarpeisiini nähden. Mukavaa oli, kiitän kaikesta tähänastisesta.
En suinkaan halua poistaa blogia tai sen arkistoja. Statistiikan ja satunnaisten sähköpostien perusteella arkistoille on edelleen käyttöä, mikä tietysti lämmittää mieltäni.
Kiinasta on pukannut viime aikoina niin paljon kommenttispämmiä
, että alkaa haittaamaan jo muuta elämää. Niin kauan kunnes palveluntarjoaja löytää ongelmaan ratkaisun, blogin kommentointi on suljettu.
Keskustelussa mukana leikkaaja Jaakko Kakko, käsikirjoittaja Antti Pesonen ja toimittaja Sulopuisto. En ole (vielä) nähnyt käsittelyssä ollutta leffaa, mutta silti tuota oli varsin antoisaa kuunnella. Lisää kiitos.
Aloin viimein toteuttamaan pitkään päässäni muhinutta ajatusta ja siirrän bloggaamiseni painopistettä eri blogiin. Jatkossa olen henkisesti enemmän läsnä osoitteessa http://erkka.wordpress.com otsikon "Teknodeterministinen humanisti" alla.
Bloggaamisen hiipumiseen täällä ovat vaikuttaneet ensinnäkin tekniset syyt sekä toisekseen sekalaisen arkiston henkinen muotti. Jälkimmäistä syytä on vaikea avata selkeästi, sanotaan vain, että parempi fokusoituminen itseä ammatillisesti kiehtoviin aiheisiin tuntuu helpommalta uudessa blogissa. Olen jo aikaisemmin kokeillut eri aiheiden hajauttamista eri blogeihin (perustinMainio-blogin jo aiemmin) ja olen ollut tyytyväinen itselle jäävään tuntumaan.
Jatkan varmasti myös sekalaisten juttujen päivittelyä myös tänne. Luulen, että linja jatkuu täällä pitkälti samantyyppisenä kuin useimpien viimeisten postausten kohdalla – esimerkiksi jatko-osa iPhone-softasuosituksille ilmestyy täällä.
Yksi tekninen muutos on käyttäminen uudelleenohjauksen muuttuminen. Tähän asti kommenteoidessa allekirjoituksenanikin käyttämäni alidomain http://blog.erkka.com on tuonut tähän blogiin, mutta vaihdan sen piakkoin osoittamaan Teknodeterministiseen humanistiin. Muutos vaikuttaa sekoittavasti minimaaliseen määrään linkkejä, sillä yksittäisiin täällä oleviin postauksiin osoittavat linkit ovat poikkeuksetta erkka.vuodatus.net -alkuisia.
Jos haluat seurata bloggaustani syötteenlukijan avulla, alla on ajantasaiset feedit, joista valita itselleen sopivimmat tai vaikka kaikki:
Nielsen on tutkinut kuluttajien asennoitumista 3D-televisioon ja tulokset eivät ole erityisen rohkaisevia, eivät ainakaan kun tarkastellaan kuluttajien asennoitumista 3D-telkkareihin ennen ja jälkeen kokeilun:
En ihmettele lainkaan. Itse kokeilin kesällä jenkkilässä eri valmistajien tarjoamia 3DTV-ratkaisuja, eikä niistä mikään ollut pienimmänkään lisärahan arvoinen. Kalliit lasit olivat vielä kolhompia kuin esim. Finnkinon teattereista tutut (jos vain mahdollista), liiketoisto huonoa ja pahimmillaan 3D-efekti pätki kun päätä kallisti vähänkään (tämä vaivasi Sonyn laitteita). Lisää pahaa sivumakua soppaan toi osaan laitteista luotu toiminto, joka väänsi jollain arvonta-algoritmilla 2D-sisällöt kolmiulotteiseksi.
Saksalaisen DFKI:n Text 2.0 -konsepti vaikuttaa hienommalta kuin nimensä puolesta kuulostaa. Ideana on, että sähköisen lukulaitteen kamera tarkkailee lukijan katsetta ja reagoi siihen. Tuloksena esim. lukukohdan mukaan vaihtuva kuvitus, äänitehosteet, automaattiset sanakirjat sekä kirjanmerkit. Eli käytännössä kyseessä on eräänlainen katseeseen perustuva mouse over – verkkosivulla toimintoja käynnistelläänkin HTML-tageihin lisätyillä javascriptimaisilla komennoilla kuten onFixation, onGazeOver ja onRead.
Hemmetin hieno idea, joka sovellusalueet ovat rajattomat. Kuvitelkaa katseherkkä sopimus, joka oikeasti vaatii avainkohtien läpilukemisen ennen verkkopalvelun käyttöönotoa. Tai vaikkapa lukutaitoon mukautuva koulukirja, joka myös valvoo läksyjen lukua.
Text 2.0 -konsepti tuottanee myös mielenkiintoisia ratkaisuja pitkien verkkosivujen esittämiseen. Ongelmana on, kuten Jakob Nielsenin tuoreessa kirjoituksessa todetaan, että ensimmäinen ruudullinen verkkosivusta saa 80% huomiosta, mutta käyttäjät ärsyyntyvät sisältöjen hajoittamisesta useille lyhyille sivuille. Ehkä katseohjaus voisi pitää kirjaa jo luetusta ja automatisoida ruudun vieritystä tai sisältöjen vaihtoa ruudulla. Ylläolevan videon lopussa oleva silmäilymoodin kaltainen tila voisi myös auttaa tekstin haltuunottoa heti ensimmäisellä ruudullisella.
En kuitenkaan lähtisi odottamaan ketseherkkiä sovelluksia saati verkkosivuja kuluttajien saataville vielä hetkeen. Katseentunnistavat kamerat vaativat infrapunalähettimen ja -kameran (kts. video alla), eli rautaa ei ole kuluttajalaitteissa ja käyttöjärjestelmät sekä selaimet vaativat lisäosia, ellei tukea lisätä tulevaisuuden versioihin.
Katseohjauksen popularisoituminen vaikuttaa aika epätodennäköiseltä tietokoneissa, mutta kuten Kari Haakanakin omassa postauksessaan pohti, tarpeeksi tiukkaan kontrolloidut tuotekokonaisuuksissa (kuten Applen iPad) voidaan ottaa hyvinkin lentäviä lähtöjä. Ja onhan uuden sukupolven kameraohjausta tulossa pian ihan kaupan hyllyillekin, sillä Microsoft on luvannut tuoda pelaajan kehonliikkeitä kameroilla ja sensoreilla tarkkailevan Natal-ohjaimen Xbox 360 -pelikonsolille jo tämän vuoden puolella.
Adobe on vilautellut Photoshopin tulevaa content-aware fiiliä, joka vaikuttaisi nostavan monen kuvatyöläisen työtehoa muutamalla pykälällä. Uusi toiminto automatisoi hämmentävän laajoissa määrin niitä korjaus- ja siloittelutoimenpiteitä, joihin tyypillisesti käytetään clone stampia ja healing brushia, toiminto nimittäin pystyy taikomaan esiin kokonaisia maastomaisemia ympäröivien tekstuurien perusteella. Siisteimmät jutut alkavat videolla n. kohdassa 2:30.
Mikko Heikkinen on rakentanut ja julkaissut kokeiluvaiheessa olevan rajapinnan eduskunnan äänestystietoihin. Kuten sivuilla olevista esimerkeistä näkyy, kypsyessään kyse on aivan erinomaisesta työkalusta toimittajille ja kaikille muille kansanedustajien ja puolueiden todellisesta äänestyskäyttäytymisestä kiinnostuneille. Eduskunnan omien sivujen kautta edustajien ja puolueiden käyttäytyminen on tehty tarpeettoman (vai tarkoituksellisen?) vaikeaksi.
Jos yksityinen kansalainen voi parantaan vertaistensa tiedonsaantimahdollisuuksia tällä tavalla, niin voi toivottavasti kiinnostusta ja resursseja löytyy vastaavien rajapintojen kehittämiseen myös valtion taholta.
Chatroulette on palvelu, jossa törmäillään satunnaisiin videochat-kumppaneihin. Palvelussa ei voi oikein koskaan olla varma mitä vastapuolen kamerasta näkyy, todennäköisyys törmätä masturboiviin miehiin on suuri, mutta vastapuolen yllättäminen on poikinut muutakin hauskaa, kuten näistä Mashablesta bongatuista videoistakin voi todeta.
Ensimmäisen videon vitsi on yksinkertaisen nerokas: Jos käännät päätäsi lukeaksesi tekstin, hävisit. Ilahduttavasti videon tekijä on tehnyt myös vastareaktiolaput ihmisten ilmeisiin ja eleisiin.
Myös toisessa videossa paperilaput ovat avain vastapuolen aktivointiin. Hauskana yksityiskohtana on vanhan meemin hyödyntäminen. Mainittakoon, että kohdassa 01:45 banaani tanssii Chuck Norriksen kanssa.
Kolmas video on toteutukseltaan hieman hidastempoisempi. Storm trooperiksi pukeutunut tyyppi soittaa vastapuolelle audioklippejä Star Wars -elokuvista. Useimpien ihmisten perusreaktiot ovat tylsiä, mutta joukosta löytyy ehdottomia helmiä kun lajitoveri kohtaa kaltaisensa. Esim. kohdassa 00:30 teinit reagoivat tilanteen tajuttuaan synkronisella trekkie-tervehdyksellä ja heti perään vastapuoli vetää päähänsä Boba Fett -kypärän. Ehdoton huipentuma on kun kohdassa 04:15 trooper vaati henkkareita ja vastapuoli vastaa jedi mindtrickilla.
Tämä vaikuttaa kirkkaasti kiinnostavimmalta kotimaiselta hetkeen. Autenttisesta kuvamateriaalista koottu dokumentti rovaniemeläisen narkkarin elämästä muutaman vuoden takaa. Elokuvassa nähdään suorasukaista huumeidenkäyttöä ja rötöstelyä, alla nähtävän trailerin ulkomaanmatkallekin on lähdetty ryöstörahoilla.
Dokumentin korkea ikäraja (K18) on puhuttanut paljon jo etukäteen, sillä leffan nähneet ovat pitäneet sitä parhaana mahdollisena huumevalistuksena. Asiasta voi itse kukin ottaa kantaa Valtion elokuvatarkastamon sivuilla.
Nelosen Ruutu.fi-palvelussa voi nähdä (flash-video) pari kohtausta lisää.
Bongasin tänään Helsingin Sanomien verkkolehden(1 puolelta ainakin itselleni uuden toiminnon: Lehtihyllyn. Tai oikeastaan kyse leikekirjasta, sillä toiminto mahdllistaa yksittäisten artikkeleiden muistiin laittamisen lyhyen (160 merkkiä) muistiinpanon kera:
Tallennetut artikkelit löytyvät sitten Lehtihylly-välilehdeltä.
Voidaan tietenkin kysyä, että löytyykö tälle toiminnolle rakoa kun on jo Delicious ja miljoona muuta enemmän tai vähemmän sosiaalista kirjanmerkkipalvelua? Vastaukseni on: kyllä löytyy. Suurin osa Hesarin ja muiden kotimaisten sanomalehtien lukijoista ei ole webin kirjanmerkkipalveluista kuulleetkaan ja useimmat kääntyisivät varmasti kannoillaan jo englanninkielisen käyttöliittymän nähdessään.
Askel on siis oikeaan suuntaan ja kehittyessään se voi hyvinkin edistää käyttäjien sitoutumista lehteen. Hyvä kysymys on, että mitä tapahtuu jos lopetan tilaukseni? Menetänkö myös lehtileikkeeni? Fyysisessä maailmassa se olisi absurdia, toivottavasti digipuolella on mietitty asiaa myös asiakkaan kannalta.
Pidän peukkuja toiminnon laajenemiseksi myös ei-maksullisella puolella oleviin uutisiin ylipäätään sisältöyksiköihin kuten vaikkapa sarjakuviin. Toiminnallisuus voisi olla myös jonkinlainen täky saada ei-maksavat lukijat rekisteröitymään ja samalla vakiinnuttamaan nimimerkkinsä uutisten keskustelupalstoilla – vakiopseudonyymin käyttäytymistä kun kontrolloidaan satunnaista puskahuutelunimikettä tarkemmin.
Suotavaa olisi myös laajentaa toiminto myös muihin Sanoman lehtiin – se tosin vaatisi pellin alla isompaa remonttia. Lehtihyllyn sarakkeista näyttäisi löytyvän yhtenä erottelijana HS-logo, joten ehkä usean lehden järjestelmään on jo teknisesti valmistauduttu (ellei erottelu tule vain HS/Nyt/Kk-liite -välille).
Hienoa olisi jos mobiilisivusto ymmärtäisi maksavia käyttäjiä ja myös sitä kautta pääsisi verkkolehteen ja lehtihyllyyn käsiksi.
Ja vielä vieno pyyntö Sanoman suuntaan: eikö sivusto voisi oikeasti muistaa kirjautumistani jos niin haluan? Toimintoa on lupailtu jo pidemmän aikaa.
***
1) Hesarin verkkolehti, eli ei HS.fi vaan sen alta löytyvät maksullisen digilehti-osion alta löytyvä verkkolehti, joka on siis html-muotoinen versio päivän printtilehdestä, mutta ei ole kuitenkaan se flash-pohjainen selailtava näköislehti.
